Erään pienoisrautatien tarina

Historiaa
Asemat
Radan kalustoa

Historiaa

Jouluna 1989 ollessani 9-vuotias sain lahjaksi Märklinin H0-peruspakkauksen, jossa oli pieni veturi, neljä vaunua, sekä M-kiskon ratasoikio ja muuntaja. Parin kuukauden päästä ostin ensimmäisen laajennuspakkauksen. Seuraavana kesänä matkustimme äitini kanssa Saksaan. Göppingenissä onnistuimme pääsemään Märklinin henkilökunnan tehtaanmyymälään, jossa hinnat olivat halvimmillaan 1/3 Suomen hinnoista. Tästä on rata lähtenyt laajentumaan laajentumistaan. Seuraavana vuonna aloin suunnitella suurehkon kiinteän radan rakentamista pöydän päälle. Pari vuotta myöhemmin, suunnitelmien kypsyttyä ja viikkorahojen säästämisen jälkeen, päästiin rakentamaan L-kirjaimen muotoista pöytäkompleksia rataa varten. Muutettuamme isompaan asuntoon alkoi radan rakentaminen pöytien päälle. Alkuperäisen radan "valmistuttua" on rakennettu laajennuspaloja, joiden rakennus erityisesti maisemoinnin suhteen on monin paikoin vielä kesken. Huoneen tyhjälle nurkalle keksin nukkumista parempaa käyttöä ja sänky sai väistyä radan tieltä. Halu rakentaa jonkinlainen "Merry Go Around"- automaattisysteemi, jossa useampi juna kiertäisi itsekseen ympäri huonetta toi tullessaan junien kääntämiseen tarkoitetun silmukan alkuperäisen L-kirjaimen muotoisen radan alle. Ajamisen ilo luonnollisesti säilytettiin, eli automaattisysteemin saa myös pois päältä. Useamman vuoden neuvottelujen ja reunaehtojen sopimisen jälkeen heltisi rakennuslupa olohuoneen seinustalle, jonne rakennettiin suuri ratapiha vaunujen säilytystä varten. Sanomattakin on selvää, että ilman erityisen ymmärtäväistä ja joustavaa äitiä radan rakentaminen ei olisi ollut mahdollista. Kiitos hänelle.
Koko: 71K

Kukkulan sisällä olevan raidespiraalin kallistuksen tarkastusta kesällä 1993.

Koko: 50K

Mittelstadtin ratapihan suunnittelua kesällä 1993.

Asemat

Saksalaistyylisen radan pöytäpinta-ala on noin 12 neliömetriä, rataa on n. 120 metriä, vaihteita lähes 70 ja opastimia noin 20. Kaapelia radan alla on kilometri, ellei parikin. Raiteet ovat Märklinin M-kiskoa lukuunottamatta joitain uusia K-kiskolla toteutettuja osuuksia ja Neuenfeldin ratapihaa. Asemia radalla on viisi.


Koko: 30K

Ratakaavio


Koko: 118K




Koko: 156K

Yleiskuva


Koko: 86K

Kaupunkia

Mittelstadt on radan keskeisin asema. Henkilöpihalla on kuusi läpiajettavaa raidetta hyötypituudeltaan 110-180 cm. Tavaravaunujen lajittelemista varten on laskumäki, jonka viiden raiteen yhteispituus on yli 3,5 metriä, lisäksi laskumäkeen kuuluu noin kaksimetrinen vetoraide. Tavara-aseman lisäksi ratapihalta löytyy Märklinin nosturi, johon on rakennettu joystick-ohjaus Commodoren vanhasta ilotikusta. Sähkö- ja dieselvetureita varten Mittelstadtissa on siirtopöytä, josta lähtee kuusi säilytysraidetta. Kaupungin laidalla on satama, jonne johtaa pistoraide. Kaupungin useiden talojen joukosta löytyy muun muassa TV:stä tuttu elokuvateatteri, jossa vilkkuvat Titanic- mainosvalot. Itse talo on koottu Polan rakennussarjasta, mutta valomainos sitä vilkuttavine elektroniikkoineen on rakennettu itse Tapiolan PRK:lla. Mittelstadtia kiertää kaksiraiteinen suojastettu päärata automaattisesti toimivine tasoylikäytävineen. Mittelstadt on hieman muuttunut vuosien varrella. Alunperin siirtopöydän tilalla oli kääntöpöytä, joka on sittemmin siirretty Laajennuspalalle. Satamaraiteisto on muuttunut moneen kertaan Laajennuspalalle menevien raiteiden takia. Uusin, maisemoinniltaan vielä keskeneräinen projekti on laskumäen parannus, josta näkyvin osa on vetoraiteen ja yhdysraiteen uusi linjaus. Tähän liittyvät opastimien ja vaihteiden ohjaukset on toteutettu PIC16F84-prosessorilla. Samalla saadaan tilaa muutamalle uudelle säilytysraiteelle.
Koko: 128K

Veturivarikko


Koko: 119K

Satama





Koko: 68K
Zindelsteinin pieneen vuoristokylään pääsee Mittelstadtista lähtevää, vuoren sisällä spiraalissa kiertävää rataa pitkin. Asemalla on pistoraiteiden lisäksi vain kaksi lyhyttä läpiajettavaa raidetta, jotka nekin lopulta päättyvät puskuriin. Aseman puistossa on oikealla vedellä toimiva suihkulähde. Asemarakennuksen lisäksi kylästä löytyy omakotitaloja. Kylän laidalla sijaitsee metsästysseuran mökki. Kukkulan korkeimmalla kohdalla sijaitsevasta puistosta voi kiikaroida alas Mittelstadtin kaupunkiin.



Laajennuspala (ei vielä virallista nimeä) on huoneen viimeiseen tyhjään nurkkaan rakennettu asema. Asemalla on kolme läpiajettavaa raidetta ja yksi pistoraide. Lisäksi on höyryvetureita varten kääntöpöytä veturitalleineen. Laajennuspalalta on raideyhteys Mittelstadtiin ja Silmukkaan. Molempien ratojen varrella on nostettava silta (oikeiden 1:1 mittakaavan) ihmisten liikkumisen mahdollistamiseksi. Tämän palan maisemointi on vielä alkutekijöissään.
Koko: 52K




Silmukka sijaitsee radan alla piilossa, eikä siellä ole maisemointia. Silmukassa on kolme läpiajettavaa raidetta. Silmukan tarkoitus on toimia kokonaisten junien kääntöpaikkana, erityisesti käytettäessä automaattista ohjausta, jossa voi tällä hetkellä kuusi junaa kulkea itsestään. Neljä junaa kiertää päärataa ja kaksi junaa ajaa lenkkiä Mittelstadtin, Laajennuspalan ja Silmukan välillä, rata on yksiraiteista ja joutuu välillä risteämään pääradan kanssa. Näiden junien pääraiteiden turvallista risteämistä ohjaa releistä rakennettu automaattinen turvalaite.




Neuenfeldin 15-raiteinen vaunuvarikko on rakennettu olohuoneen puolelle. Tämän aseman rakennustyöt ovat vielä kesken. Aiemmin kaikilla vaunuilla ei ollut arvonsa mukaista säilytyspaikkaa, joten vaunuvarikko tuli tarpeeseen. Vaunuvarikolla on 8 säilytysraidetta pituudeltaan 135-180 cm. Lisäksi on 2 laiturillista matkustajaliikenteen raidetta, sekä kolme raidetta tavaravaunuille. Rakennuksia tulee kolme, henkilöliikenneasema ja tavaraliikenneasema, sekä suurehko tehdas pistoraiteen kera.
Muusta radasta poiketen radan kiskotus on Pecon flexiä, myös vaihteet ovat Pecon. Ohjauspöydässä on raiteenvarausilmaisimet, joista näkee onko jossain kohdassa rataa juna vai ei. Raiteenvarausilmaisimien toiminta perustuu oikosulkuperiaatteeseen, kuten joillain oikeillakin rataosilla. Kiskot on eristetty toisistaan ja veturin/ vaunun akseli oikosulkee kiskot tullessaan jollekin eritysosuudelle. Vaihteiden kääntö tapahtuu valitsemalla ohjauspöydästä haluttu kulkutie. Parhaimmillaan yhdellä napin painalluksella kääntyy 6 vaihdetta kerralla. Useiden vaihteen samanaikaisen käännön mahdollistaa Tapiolan PRK:lla rakennettu kondensaattoripurkauslaite, jonka ansiosta sähköä riittää kaikille kuudelle vaihdemoottorille yhtäaikaa.
Tämä laajennus on ollut näytillä pienoisrautatiepäivillä Tampereella 1997 ja Helsingissä 1998.

Koko: 73K


Koko: 56K

Neuenfeldin ohjauspöytä.


Radan kalustoa


Koko: 66K

Krokotiili C-Sinus moottorilla


Koko: 42K

Suomalaisen IC-vaunun prototyyppi


Koko: 70K

Venäläinen SFAT-vaunu satamassa

Radan kalusto on pääosin keski-eurooppalaista, suurimmaksi osaksi saksalaista. Kalusto keskittyy suurimmaksi osaksi nykyaikaan, mutta toki joukosta löytyy mm. savuttava höyryveturi.

Kauan suunniteltu digitaali- projekti käynnistyi kesällä 2002. Valinta eri digitaalijärjestelmien välillä oli loppujen lopuksi hyvin helppo. Uhlenbrockin Intelliboxilla voi ohjata sekä Märklin (Motorola), että DCC- formaatin dekoodereita. Myös muut ominaisuudet, kuten vetureiden moniajo ja nelinumeroiset virtuaalinumerot vetureille puolsivat Intelliboxin valintaa. Tarkoitus on digitalisoida vain veturit, sillä jo sähköistettyjen vaihteiden ja opastimien digitalisoinnilla ei saavutettaisi oleellista hyötyä kustannuksiin nähden.

Eri vaihtoehtojen tutkimisen ja kokeilujen jälkeen päädyin kahteen erityyppiseen vastaanottimeen, joilla vanhat analogiset Märklin- veturit varustetaan. Osaan tulee edullinen Profilok PD 101 -vastaanotin, jonka voi sellaisenaan asentaa Märklinin AC-moottoriin. Loput veturit varustetaan paremmilla ESUn LokPilot -vastaanottimilla. LokPilot on tehty vain DC-moottoreita varten, joten sellaisen asentaminen vaatii Märklinin AC-moottorin muuttamista DC-käytölle. Näin kuormituksentasaus saadaan toimimaan hyvin. Muutos tapahtuu vaihtamalla veturin kenttäkäämin tilalle HAMO-varaosana myytävä kestomagneetti. Tämä muutos riittää vanhemmanmallisille levykollektorimoottoreille (SFCM ja LFCM). Uudempiin rumpukollektorimoottoreihin (DCM) ei ole saatavilla HAMO-magneettia, joka sopisi suoraan kenttäkäämin tilalle. Nämä veturit vaativat kenttämagneetin lisäksi uuden roottorin ja moottorin kilven. Lisäkustannuksista huolimatta sijoitus kannattaa, sillä lopputulos koeveturissa on erinomainen. Lisäksi LokPilotissa on eräs ominaisuus, jota en muista vastaanottimista vielä ole löytänyt. Opastimien yhteyteen voidaan rakentaa jarrutusjakso, johon syötetään negatiivista DC-sähköä. Muut vastaanottimet jarruttavat jarrutusviiveen mukaisesti ja pysähtyvät sitten alkunopeudesta riippuen minne sattuvat. LokPilotiin voidaan ohjelmoida jarrutusjakson pituus ja tullessaan jakson alkuun LokPilot laskee tarvittavan hidastuvuuden. Veturi pysähtyy aina samaan paikkaan, eli opastimen eteen, oli alkuperäinen nopeusporras sitten 2 tai 20. DC-moottoreilla varustettuihin vetureihin (esim. Rocon Sr2) asennetaan myös LokPilotit. Helpoimmillaan riittää LokPilotin plugin painaminen paikoilleen veturiin.


Alkuun
Sivun alkuun

[Lähikuvia radasta]

Takaisin
Takaisin junavalikkoon

Päivitetty 30.5.2009