![]() n. 57 Kt Helsinki, 2.7.1998
|
Asemilla, joilla on korotettu laituri tulevat vaunun portaat samalle tasolle laiturin kanssa. Vaunuun meneminen on siis helppoa myös matkatavaroiden/ lastenvaunujen kanssa. Sisällä vaunussa oli vielä uuden vaunun haju tallella. Kuten arvata saattaa, oli vaikutelma vaunusta varsin siisti ja moderni. Polkupyöräpaikatkin vaikuttivat varsin teknisiltä. Vaunujen infomonitorit eivät olleet koko matkan aikana päällä. Itse monitorit ovat aika Pendolinomaisen näköisiä, joskin pienempiä ja sirompia. Myös roskis on Pendolinosta tuttu, muovipussi seinällä- malli. Vaunun päässä oleva hissi on tarkoitettu tarjoilukärryille. Nälän ja janon yllättäessä minun ei siis tarvinnut siirtyä maisemapaikaltani yksikerroksiseen ravintolavaunuun. Ala- ja yläkerran lisäksi vaunussa on istumapaikkoja myös telien päällä normaalilla korkeudella; Palveluvaunussa perhehytti ja matkustajavaunussa allergiahytti, sekä toisessa päässä pieni avo-osasto, istuimet vastakkain. Vaunun kulku on tasaisempaa kuin tavallisessa yksikerroksisessa Ex-InterCity vaunussa. Vaunut ovat myös painetiiviitä, jonka huomaa erityisesti tunneleissa rantaradalla ja Jämsä- Jyväskylä välillä. Tasaisen kulun lisäksi vaunu on hiljainen, varsinkin yläkerrassa on havaittavissa selvä ero tavalliseen vaunuun. Täydellinen vaunun äänieristys ei kuitenkaan ole. Nimittäin aina, kun joku menee seuraavaan vaunuun ja päätyovi on auki, kantautuu muuten niin hiljaisen vaunun yläkertaan melua. Vaunun toisessa päässä on kyllä ovia välissä estämässä melun kantautumista yläkertaan, mutta allergiahyttien puoleisessa päässä väliovia ei ole. Toinen paikka, joka kaipaisi oven on palveluvaunun lasten leikkiosasto. Se nimittäin on samassa avoimessa tilassa kuin koko yläkerran matkustajaosasto. Ja kyllähän pienistä lapsista ääntä lähtee! Parempi ratkaisu olisi ollut rakentaa sille aivan oma osasto. Eli pienillä muutoksilla vaunua voisi vielä parantaa! Yläkerran ikkunat sijaitsevat suunnilleen samalla korkeudella kuin tavallisten junien katot. Vastaan tulevista junista on siis nähtävissä vain katot, mutta muutoin näköalat ovat paljon paremmat. Paikoittain voi vaunusta nähdä aivan uusia asioita, joita ei tavallisista vaunuista näe. Itse huomasin esimerkiksi Saunakalliosta matalahkon kallioleikkauksen taakse kaartavan teollisuusraiteen loppuvankin nykyisin jo ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan! |
![]() n. 64 Kt Helsinki, 2.7.1998
|
![]() n. 65 Kt Yläkerta
|
EdbEdb-vaunujen yläkerta myydään Business-luokkana. Edb-vaunut on muutettu Ed-vaunuista poistamalla yläkerrasta pari penkkiriviä, jotka on korvattu lehtitelineellä ja pienellä tarjoilupisteellä. Edb-vaunun 12 hengen välitaso on varattu lemmikkien kanssa matkustaville. Edb- vaunuja käytetään IC2-junissa.
|
![]() n. 33 Kt Allergiahytti
|
![]() n. 65 Kt Yläkerta
|
Toisella välitasolla on tilava perhehytti 4:lle hengelle ja toisella 12 hengen matkustajaosasto. Ylätasolla on lasten leikkitila.
EdfsEdfs-vaunuja käytetään lähinnä IC2-junissa. Vaunu eroaa Eds-vaunusta siten, että toisella välitasolla on 12 hengen matkustajaosaston sijaan konduktöörinhytti ja kärrymyynnin tukipiste. Alunperin vaunun yläkerrassa oli juoma-automaatteja.
|
![]() n. 50 Kt Alakerta
|
Paikanvarausjärjestelmä varaa ensisijaisesti paikat vaunun alatasolta. Mikäli tahtoo yläkertaan kannattaa paikkalipun ostotilanteessa esittää toivomus lipunmyyjälle! Hinta on sama kuin tavallisenkin 2. luokan IC-lipun hinta. |
![]() n. 26 Kt |
IC2 -junissa vaunujen infomonitorit ja radion kuuntelu korvakuulokkeilla yleensä toimivat. Noin viiden vuoden odottelun jälkeen ne on saatu pääosin toimimaan myös IC-junissa. Tosin ilmeisesti pitää odottaa seuraavat viisi vuotta, että henkilökunta oppii tai viitsii näitä laitteita käyttää... Tarvittavat ohjauslaitteet on asennettu Edfs-vaunuihin (IC2-junat, sekä eräät IC-junat) ja Rx- ravintolavaunuihin (suurin osa IC-junista).
Aluksi vaunuja tilattiin Transtechilta 42 kpl vuonna 1995, niistä 12 Eds-palveluvaunuja. Myöhemmin tehtiin kaupat 50 lisävaunusta, joista 10 Edfs-palveluvaunuja. Edfs-vaunujen osuus lopullisesta tilauksesta oli kuitenkin 16 kpl. Lisäksi 10 Ed-vaunua on muutettu Edb-vaunuiksi.
Nykyisin IC- ja IC2-junilla ajetaan 160 km/h rantaradalla ja pääradalla Kerava- Seinäjoki -välillä.
Ensimmäisten vaunujen suurin sallittu nopeus oli 160 km/h, mutta ne on myöhemmin muutettu 200 km/h nopeutta varten. Uusimmat vaunut on suoraan rakennettu 200 km/h ajoon sopiviksi. 200 km/h nopeuden sallimiseksi vaunuihin asennettiin ainakin painetiiviit ylimenosuojukset. Sr2 ja kaksikerrosvaunut eivät myöskään sovi aerodynaamisesti yhteen, mikäli välissä ei ole yhtään yksikerroksista vaunua. Vaarana on Sr2:n virroittimen irtoaminen ajolangasta ajettaessa tunneliin yli 160 km/h nopeuksilla.
Pituus | 26,4 m |
Leveys | 3,2 m |
Korkeus | 5,2 m |
Paino (taara) | 51 t |
Akselipaino (taara) | 12,75 t |
Suurin nopeus | 200 km/h |
Matkustamon korkeus | Yläkerta: 2180 mm Alakerta: 2200 mm |
Tuli sitten hieman testattua matkapuhelinvahvistimen käytännön hyötyä. Sopiva mittaväline löytyy Nokian kännyköiden Network Monitorista, josta näkee suoraan tukiasemien voimakkuudet. Sopivan testiympäristön puolestaan tarjosi silloinen IC10 pysähtyessään Rasinsuolle kohtamaan P5:ttä. Mittausten osa 1 suoritettiin 1.2.2001. Junan seistessä Rasinsuolla Ex-vaunussa kentänvoimakkuus oli n. -90 dBm. Viereisen Ed-vaunun alakerrassa kentänvoimakkuus vaihteli -60 ja -70 dBm välillä, ollen keskimäärin n. -65 dBm. Ero on siis huomattava. Tämän näki jo puhelimen verkonvoimakkuus palkistakin. Nokia 7110:n seitsemästä palkista Ex-vaunussa oli viisi, kun taas Ed-vaunussa oli kaikki 7 palkkia. Ero kaksikerrosvaunun ylä- ja alakerran välillä ei sen sijaan ollut merkittävä. Yläkerrassahan ei ole toistimia kuin kännykkäkopin alueella.
![]() Takaisin junasivulle |
![]() Sivun alkuun |